Suomen ilmasto laittaa rakennusten ulko-ovet kovalle koetukselle. Ovilta vaaditaan aivan toisenlaista eristyskykyä kuin lämpimissä maissa. Lumen ja jään vastapainoksi meillä riittää myös kesähelteitä, jolloin suora auringonpaiste voi nostaa oven pintalämpötilan todella korkeaksi. Laadukas ovi kestää hyvin vuosikymmeniä, mutta erityisesti kerrostaloissa ne vaativat säännöllistä huoltoa, jotta suunniteltu elinkaari toteutuu.

Kerrostaloissa ovet ovat poikkeuksellisen kovalla rasituksella. Kun samassa rapussa on useita asuntoja, koituu oven toimimattomuudesta harmia moninkertaisesti omakotiasumiseen verrattuna. Entä mikä on ovien taloudellinen käyttöikä ja milloin ne kannattaa vaihtaa uusiin?

Esteetön asuminen on yhä tärkeämpää kodin valinnassa

Useissa vanhemmissa taloyhtiössä sisäänkäyntien uusiminen on lähtenyt liikkeelle käytettävyyden ja erityisesti esteettömyyden tarpeista. Ihmisten eliniänodote kasvaa koko ajan ja omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään on monen ikäihmisen toivelistalla todella korkealla. Yhä useampi asunto valitaan sillä perusteella, että se soveltuu myös ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden käyttöön. Vanhoissa kerrostaloissa hissin rakentamisella voidaan kohottaa kiinteistön arvoa. Kerrostalossa esteettömään liikkumiseen kuuluu olennaisena osana myös helppokulkuinen sisäänkäyntiovi.

Esteettömyysasetuksen mukaan rakennuksen ulko-oven on toimittava siten, että liikkumis- tai toimimisesteinen henkilö voi sen helposti avata. Esteettömän sisäänkäyntioven tulee siis olla olla avattavissa ilman suurta voimaa. Sen tulisi aueta maksimissaan 10 newtonmetrin voimalla. Havainnollistava esimerkki on, kilon painoisen esineen nostaminen lattialta. Se vaatii 10 newtonmetrin suuruisen voiman. Jos vanhan ulko-oven avaaminen tuntuu raskaammalta kuin litran maitopurkin nostaminen lattialta, ovi ei täytä esteettömyyden tunnusmerkkejä.

Riittävästi leveyttä ja aukeamistilaa

Muita kriteereitä esteettömälle sisäänkäynnille ovat muun muassa oven leveys, riittävä tila avautumiseen, sekä kynnysten muoto ja korkeus. Esteettömään käyttöön tarkoitetun asuinrakennuksen ulko- oven vapaan leveyden tulee olla vähintään 850 mm. Kulkuaukon leveys ja oven riittävä avautuminen ovat tärkeitä asioita pyörötuolin käyttäjille. Samaa käyttäjäryhmää palvelee myös Esteettömyysasetuksen kynnyksiä käsittelevä kohta. Sen mukaan oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Tällöin kynnys tai tasoero saa olla enintään 20 millimetriä korkea, Myös kynnyksen muodolla on merkitystä. Pyöristetty tai viistetty kynnys on helpompaa ylittää, verrattuna suorareunaiseen kynnykseen.

Yksi osa turvallista, viihtyisää ja esteetöntä kerrostaloasumista on se, että pääovesta pääsevät kulkemaan vaivattomasti myös muut henkilöt, joilla on siihen oikeutus. Näitä ovat muun muassa postinkantajat, kotisairaanhoitajat, pelastusviranomaiset tai vaikkapa ruokakaupan lähetit. Nykyaikainen ovijärjestelmä mukautuu kaikkiin näihin tarpeisiin ilman hankalia ja hintavia lisätöitä.

Turvallisuus rakentuu toimivista yksityiskohdista

Toinen yleinen ulko-ovien uusimiseen johtava korjaustyö on ulko-ovien lukitus. Kun vanhoja mekaanisia lukkoja ryhdytään vaihtamaan uusiin ja miettimään sähköisiä avausmekanismeja, niin ollaan usein tilanteessa, jossa vanhaa ovirakennetta ei kannata enää modernisoida.

Nykyaikainen lukitus on kohottaa asumismukavuutta ja antaa laadukkaan sisäänkäyntioven lailla asunnonostajalle viestin viihtyisästä ja turvallisesta asuinympäristöstä. Nykyaikaiset lukitukset voidaan rakentaa yhteensopivaksi kokonaisuudeksi oven automaattiavaajien sekä sisäpuhelinjärjestelmän kanssa. Toimiva lukitus on näin oleellinen osa esteetöntä liikkumista.

Nykyaikainen lukitus ulko-ovessa ehkäisee tunnetusti myös asuntomurtoja. Kuten autojen kohdalla, murtovaras valitsee useimmin vanhempaa tekniikkaa edustavan kohteen. Raami

n valmistamat Schüco-ovet, -ikkunat ja -julkisivuratkaisut voidaan toimittaa asiakkaan haluamalla murtosuojauksella. RC (Resistance Class) on ovelle annettava eurooppalaisten standardien mukainen murtoluokitus. RC1-RC3 luokat ovat tavanomaisesti käytössä asuinrakennusten ovissa, sitä korkeammat murtoluokat liittyvät erityiskohteisiin.

Lasitus on oleellinen mutta varsin näkymätön osa ovien ja niiden vieressä olevien ikkunoiden turvallisuutta. Rakennusmääräykset vaativat turvalaseja laseilta, jotka alkavat alle 70 cm korkeudelta lattian- tai maanpinnasta. Tämän vuoksi uusissa rakennuksissa sisäänkäynneissä käytetään joko laminoituja tai karkaistuja lasituksia, jotka eivät rikkoutuessaan muodosta samanlaista riskiä viiltohaavoille kuin tavallinen tasolasi. Vanhemmissa rakennuksissa lasitukset ovat hyvin sekalaisia ja niitä on nykyaikaistettu yksi kerrallaan sitä mukaa, kun laseja on rikkoutunut tai lämpölasielementit ovat tulleet elinkaarensa päähän.

Ulko-ovi on osa rakennuksen energiatehokkuutta

Motiva Oy:n mukaan rakennusten lämmittämiseen kuluu Suomessa noin neljännes kulutetusta energiasta. Jos tarkastelee tyypillisen kerrostalon rakennetta, niin ikkunat ja ovet erityskyvyltään

ulkovaipan heikoin osa. Mitä vanhemmasta rakenteesta on kyse, sitä suuremmat hyödyt ovien ja ikkunoiden vaihtamisella tai korjaamisella saavutetaan.

Rakenteiden eristyskykyä mitataan läpäisykertoimen avulla. Tämä U-arvo saa olla uudisrakennusten ulkoseinissä maksimissa 0,17 ja ulko-ovissa ja ikkunoissa 1,0. Jos mitataan vanhoja ovirakenteita, saattavat arvot olla moninkertaisia, sillä ne ovat olleet uusinakin, vuosikymmeniä sitten, välillä 2–4. Jos kerrostalon ulko-oven ja kynnyksen välistä paistaa päivä, niin on päivänselvää, että uusi rakenne tulee säästämään lämmityskustannuksissa.

Rakennusten energiatehokkuus on monen asian summa. Vaikka sisäänkäyntiovet ovat vain yksi osa kokonaisuudessa, vaikuttaa niiden kunto moneen muuhunkin tekijään aina porraskäytävässä tarvittavien lämmityspattereiden määrästä ilmanvaihdon tasapainottamiseen. Tiiviisti sulkeutuvat ulko-ovi pitää kylmän ja vedon tunteen poissa ja auttaa säätämään ilmanvaihdon niin, että kerrostalo on miellyttävä asua niin kesähelteillä kuin paukkupakkasilla.

Toimiva ulko-ovi on siis turvallinen, energiatehokas ja täyttää nykyaikaiset vaatimukset rakennusten esteettömyydelle.

Lisätietoja artikkelin aiheesta:
Valtioneuvosto: Asetus rakennusten esteettömyydestä
Motiva Oy: Energian loppukäyttö
Niina Kilpelä, Ympäristöministeriö. Rakennustieto Oy, 2019: Esteetön rakennus ja ympäristö

Lue lisää aiheesta:
Taloudelliset avustukset taloyhtiön ulko-ovien uusimisessa
Oven esteettömyys takaa helppokulkuisuuden kaiken ikäisille asukkaille
Oven potkupelti – välttämätön varuste vai muisto -60-luvulta?