Vanhojen ikkunoiden tiivistäminen voi tuoda merkittävää energiansäästöä, mutta se riippuu ikkunoiden kunnosta ja tiivisteiden alkuperäisestä laadusta. Hyväkuntoisissa ikkunoissa pelkkä tiivistäminen voi vähentää lämpöhäviötä huomattavasti, mutta pahoin kuluneet tai rakenteellisesti vanhentuneet ikkunat vaativat usein kokonaisvaltaisempaa ratkaisua. Tässä artikkelissa käymme läpi, milloin tiivistäminen kannattaa ja milloin on aika harkita ikkunoiden uusimista.

Jos taloyhtiösi harkitsee ikkunoihin liittyviä ratkaisuja, tutustu taloyhtiön ikkunoihin ja lasijulkisivuihin, joissa esittelemme kokonaisvaltaiset palvelumme.

Kuinka paljon lämpöä karkaa vanhojen ikkunoiden kautta?

Vanhat ikkunat voivat olla yksi rakennuksen merkittävimmistä lämpöhäviön lähteistä. Yksinkertaisilla vanhoilla ikkunoilla tai huonosti tiivistetyillä puitteilla varustetuissa rakennuksissa ikkunoiden osuus kokonaislämpöhäviöstä voi olla huomattava, erityisesti talvikuukausina. Mitä vanhempi ja huonokuntoisempi ikkuna, sitä enemmän lämpöä karkaa sekä johtumalla lasin läpi että vedon kautta tiivisteiden väleistä.

Lämpöhäviö ikkunoissa syntyy kahdesta pääsyystä. Ensimmäinen on johtuminen eli konduktio, jossa lämpö siirtyy lämpimältä puolelta kylmemmälle lasin ja karmien kautta. Toinen on ilmavuoto eli konvektio, jossa kylmä ulkoilma pääsee tunkeutumaan sisään kuluneiden tai puuttuvien tiivisteiden kautta. Erityisesti vanhemmissa kerrostaloissa, joissa ikkunoita ei ole vaihdettu vuosikymmeniin, molemmat mekanismit ovat usein aktiivisia samanaikaisesti.

Ikkunoiden lämmöneristyskykyä mitataan U-arvolla, joka kertoo, kuinka paljon lämpöä siirtyy neliömetrin läpi tunnissa. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi eristyskyky. Vanhoissa yksinkertaisissa ikkunoissa U-arvo voi olla hyvin korkea, kun taas nykyaikaisissa energiatehokkaissa ikkunoissa se on selvästi matalampi. Tämä ero näkyy suoraan lämmityslaskussa.

Mitä ikkunoiden tiivistäminen käytännössä tarkoittaa?

Ikkunoiden tiivistäminen tarkoittaa kuluneiden, kovettuneiden tai puuttuvien tiivisteiden korvaamista uusilla, jotta ikkunan ja karmin välinen liitos sulkeutuu tiiviisti. Tiivistäminen on yleensä edullinen ja nopea toimenpide, joka vähentää vedon tunnetta ja ilmavuotoja ilman suurempia rakennustöitä. Se ei kuitenkaan paranna lasin lämmöneristyskykyä.

Käytännön tiivistämistoimenpiteisiin kuuluu useita eri vaiheita:

  • Vanhojen tiivisteiden poistaminen ja tiivisteurien puhdistaminen
  • Uusien kumisten tai vaahtomuovisten tiivisteiden asentaminen puitteisiin ja karmeihin
  • Karmien ja seinän välisten rakojen täyttäminen elastisella saumausmassalla
  • Ikkunoiden säätäminen, jos puitteet ovat vääntyneet tai saranointi on löystynyt

Tiivistäminen kannattaa tehdä ennen lämmityskauden alkua, jotta hyöty saadaan talvikuukausina. Oikein tehtynä tiivistäminen voi parantaa asumismukavuutta merkittävästi vähentämällä vetoisuutta ja kosteuden tiivistymistä ikkunoiden pinnoille. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että tiivistäminen on ylläpitotoimenpide, ei peruskorjaus. Se pidentää ikkunoiden käyttöikää, mutta ei korvaa ikkunan oman rakenteen parantamista.

Tiivistämisessä käytettävät materiaalit vaihtelevat ikkunan tyypin ja rakenteen mukaan. Puuikkunoissa käytetään usein kumisia tai silikonitiivisteitä, kun taas alumiini- ja teräsrakenteisissa ikkunoissa voidaan hyödyntää erityisesti metallirakenteisiin soveltuvia tiivistemateriaaleja. Oikean tiivisteen valinta on tärkeää, sillä väärä materiaali voi kulua nopeasti tai olla yhteensopimaton ikkunan rakenteen kanssa.

Milloin tiivistäminen ei enää riitä, vaan ikkunat kannattaa uusia?

Ikkunat kannattaa uusia silloin, kun rakenne itse on vanhentunut tai vaurioitunut niin pahoin, ettei tiivistäminen enää tuota riittävää hyötyä. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa lasin tiivistyminen, karmien lahovauriot, merkittävä kondenssi lasien välissä tai se, että ikkunoiden U-arvo on niin korkea, että energiansäästö uusimalla on selvästi kannattavampaa kuin jatkuva ylläpito.

Alla on selkeitä merkkejä siitä, että pelkkä tiivistäminen ei enää riitä:

  • Lasien välissä on kosteutta tai huurretta, mikä kertoo eristyslasirakenteen pettämisestä
  • Karmit tai puitteet ovat lahonneet, halkeilleet tai vääntyneet niin, ettei tiivistettä saa enää pysymään
  • Ikkuna on yksinkertainen yksikköikkuna ilman eristyslasia
  • Ikkunoiden läpi vetää voimakkaasti, vaikka tiivisteet on juuri vaihdettu
  • Ikkunat ovat yli 30 vuotta vanhoja eikä niitä ole kertaakaan peruskorjattu

Taloyhtiöissä ikkunoiden uusiminen on usein osa laajempaa julkisivusaneerausta tai peruskorjaushanketta. Tällöin kannattaa tarkastella kokonaiskuvaa: uusiminen on alkuinvestoinniltaan suurempi, mutta pitkällä aikavälillä energiansäästö, vähentynyt huoltotarve ja parantunut asumismukavuus tekevät siitä usein kannattavamman vaihtoehdon kuin jatkuva tiivisteiden uusiminen muutaman vuoden välein.

On myös tilanteita, joissa ikkunat ovat rakenteellisesti vielä kohtuullisessa kunnossa, mutta niiden energiatehokkuus on niin heikko, että uusiminen maksaa itsensä takaisin energiansäästöinä kohtuullisessa ajassa. Tässä kohtaa kannattaa pyytää asiantuntija-arvio, joka ottaa huomioon sekä ikkunoiden nykyisen kunnon että rakennuksen energiankulutuksen.

Miten taloyhtiö voi arvioida ikkunoidensa kunnon ennen päätöksentekoa?

Taloyhtiö voi arvioida ikkunoidensa kunnon tekemällä ensin oman silmämääräisen tarkastuksen ja sen jälkeen tilaamalla ammattilaisen kuntoarvion. Oman tarkastuksen voi aloittaa kiertämällä rakennuksen ja kirjaamalla havainnot ikkunoiden kunnosta, tiivisteiden tilasta ja mahdollisista näkyvistä vaurioista. Ammattilaisen kuntoarvio antaa tarkemman kuvan ikkunoiden todellisesta energiatehokkuudesta ja jäljellä olevasta käyttöiästä.

Taloyhtiön oman tarkastuksen tueksi voi käyttää seuraavaa tarkistuslistaa:

  1. Tiivisteiden kunto: Ovatko tiivisteet joustavia vai kovettuneet ja halkeilevat?
  2. Lasien kunto: Näkyykö lasien välissä kosteutta, huurretta tai tummumia?
  3. Karmien ja puitteiden kunto: Onko havaittavissa lahoa, halkeamia tai vääntymistä?
  4. Ikkunoiden toimivuus: Avautuvatko ja sulkeutuvatko ikkunat kunnolla?
  5. Vedon tunne: Tuntuuko ikkunoiden läheisyydessä vetoa kylmällä säällä?
  6. Ikkunoiden ikä: Milloin ikkunat on viimeksi vaihdettu tai peruskorjattu?

Ammattilaisen kuntoarvio voi sisältää myös lämpökamerakuvauksen, joka paljastaa selkeästi, mistä kohtaa lämpöä karkaa eniten. Tämä antaa taloyhtiölle konkreettista tietoa päätöksenteon tueksi ja auttaa priorisoimaan, mitkä ikkunat vaativat toimenpiteitä kiireellisimmin.

Ennen kuin taloyhtiö tekee lopullisen päätöksen tiivistämisen tai uusimisen välillä, kannattaa pyytää useampi tarjous ja vertailla sekä investointikustannuksia että arvioitua energiansäästöä pitkällä aikavälillä. Myös mahdolliset energia-avustukset ja korjaustuet voivat vaikuttaa kannattavuuslaskelmaan, joten niihin kannattaa perehtyä etukäteen.

Miten me Raamilla autamme taloyhtiöitä ikkunaratkaisuissa?

Raamilla olemme erikoistuneet taloyhtiöiden metalli- ja lasirakentamisen ratkaisuihin. Emme valmista asuinhuoneistojen ikkunoita, mutta autamme taloyhtiöitä monissa muissa ikkunoihin ja lasirakenteisiin liittyvissä tarpeissa, kuten yhteisten tilojen ikkunoissa, savunpoistoikkunoissa, liiketilojen ikkunoissa sekä lasijulkisivuissa.

Palvelumme kattaa koko projektin elinkaaren:

  • Suunnittelu: Autamme valitsemaan oikeat ratkaisut rakennuksen teknisten vaatimusten ja arkkitehtonisten toiveiden mukaan
  • Valmistus: Valmistamme alumiini- ja teräsrakenteiset tuotteet korkealaatuisista materiaaleista
  • Asennus: Ammattitaitoinen asennustiimimme huolehtii lopputuloksen laadusta
  • Huolto: Tarjoamme huoltopalveluita, jotta investointi säilyttää arvonsa pitkään

Jokainen projekti toteutetaan asiakkaan tarpeiden mukaan, ja pitkä kokemuksemme taloyhtiöiden kanssa työskentelystä takaa, että ymmärrämme päätöksenteon erityispiirteet ja aikataulut. Tutustu taloyhtiön ikkunoihin ja lasijulkisivuihin ja ota yhteyttä, niin käydään yhdessä läpi taloyhtiösi tarpeet ja löydetään sopivimmat ratkaisut.